Naapuriapua

Runosmäen eläkkeensaajat on kokoontunut säännöllisesti kerran viikossa, kunnes tuli täysi pysähdys; viimeinen kokoontuminen oli 12.3.

En kerhotohinoissa ollessa huomioinut 80-vuotiasta Sinikka-naapuria, koska parituntinen kerhoaika reipasta menoa erilaisen ohjelman pyörteissä meni tosi nopeasti. Sitten tuli tämä pysähdys, ja koin, että nyt on vapaa-aikaa enemmön.

Kerran lähtiessäni kauppaan huikkasin Sinikalle, että tarvitsetko kaupasta jotain, ja sain myöntävän vastauksen. Siitä ystävyytemme alkoi

Nyt olemme yhdessä piipahtaneet asioilla. Näillä kävelylenkeillä tulee vaihdettua kuulumisia ja mieli virkistyy kummallakin. Kaupassa olen Sinikalle ”apusilmänä”, koska hänen näkönsä on huonontunut todella huolestuttavasti viime aikoina. Kaikesta huolimatta hän askartelee kortteja ja kutoo sukkia!

Asumme samassa senioritalossa, joten yhteydenpito on helppoa. On ollut ilo tutustua naapuriin, tästä on hyvä jatkaa!

Kertoi Seija Laiho

Kirjoitti Sirpa Vanhala

Kuva Yrjö Laiho